Kuluvana vuonna Ruskon 1-3 luokkalaisilla on vain yksi viikkotunti kuvataidetta lukujärjestyksessään, kun sitä vielä 2020 oli kaksi. Ne leikattiin säästösyistä viime syksynä talousarviota laadittaessa.

Meistä olisi tärkeää, että kunnassa käytäisiin enemmän avointa arvokeskustelua perusopetuksen leikkauksista, niiden vaikutuksista ja leikattujen resurssien palauttamisesta.

Monelle kuvataiteen merkitys koulussa saattaa jäädä omien kouluaikojen kuvaamataidon tuntien varaan. Omat kouluaikaiset piirustukset ja maalaukset tuntuvat harvoin aikuisina kovin merkityksellisiltä ja muutama viikkotunti sinne tänne voi vaikuttaakin pikku jutulta kunnan tärkeiden talousasioiden keskellä. Kuitenkin lähes poikkeuksetta kuvaamataidon tunnit muistetaan positiivisina kokemuksina. Juuri siinä ollaankin asian ytimessä, miksi niistä leikkaaminen on yllättävän iso karhunpalvelus kehittyville lapsille.

Taiteelliseen toimintaan osallistuminen opettaa taiteen tekemistä ja taiteen ymmärrystä. Sen lisäksi taiteelliseen toimintaan osallistuminen voi kehittää kognitiivisia kykyjä, opettaa itsetuntemusta, tunnetaitoja ja vuorovaikutuskykyjä, sekä parantaa koulussa ja työssä menestymistä. Taiteen ja taiteellisten menetelmien käytön on todettu tukevan oppimista niin oppilaitoksissa kuin työyhteisöissä. Taiteellinen toiminta edesauttaa yhteiskunnallisten innovaatioiden syntymistä tukemalla luovuuden kehittymistä eli kykyä asioiden ja merkitysten yhdistelemiseen uusilla tavoilla.

Suomessa on aina arvostettu taitoa ja luovuutta, koettu taiteen voima kansakunnan rakentajana sekä designin noste kansainvälisen kilpailukyvyn turvaajana. Nyt koulujen taide- ja taitoaineiden tuntimäärä on pohjalukemissaan, vaikka luovuuden merkitys kansakunnan hyvinvoinnin ja talouden perustana on tutkimuksissa todettua ja asiantuntijatahoilla tunnustettu. Ristiriita tulevaisuuden tarpeiden ja koulun realiteettien välillä on suuri.

Taideaineille on ominaista omien vahvuuksien tunnistaminen, näkyväksi tekeminen ja jakaminen. Kyky luovaan ajatusten ja ideoiden kehittämiseen yhteistyössä muiden kanssa muodostavat osaamisperustan kaikille koulutusaloille ja tulevaisuuden ammateille. Taidekasvatus tuottaa merkittävää positiivista vaikutusta sosiaaliseen ja akateemiseen kehitykseen, todetaan myös laajassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Bowen & Kisida, 2019), jossa oli mukana yli 10.000 koululaista 42:stä koulusta. Taide- ja taitoaineissa osaamisen kehittymiseen vaikuttaa erityisesti työskentelytavat sekä oppijan ja ympäristön vuorovaikutus. Tutkimuksissa on osoitettu, että näissä aineissa oppimisen yksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta ja hyvinvointia. Tämä käy ilmi Lapin yliopistossa julkaistussa “Suhteessa maailmaan. Ympäristöt oppimisen avaajina” (toim. Granö, Hiltunen & Jokela 2018) teoksessa, jonka artikkelit käsittelevät paikka- ja tilannesidonnaisuutta oppiainerajat ylittäen.

Taidekasvatus ja erityisesti koulujen kuvataideopetus on keskeinen kriittisen lukutaidon ja visuaalisen osaamisen kehittämisessä. Nopeasti uudistuvat luovat alat ja kulttuuriteollisuus ovat olennaisia suomalaisessa kansantaloudessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Taide- ja taitoaineita opiskellaan yhä enemmän erilaisissa teknologisissa ympäristöissä, mikä edistää valmiuksia innovatiiviseen työelämään ja luovaan yrittäjyyteen. Taiteen ja taiteellisen toiminnan on todettu tutkimuksissa parantavan eri ikäisten ihmisten kognitiivisia kykyjä, eli kykyä havainnoida ja oppia, sekä soveltaa hankittua tietoa.

Kuvataidekasvatus voi edistää luovuuden ja teknisten kuvataidetaitojen lisäksi…

• positiivista käytöstä,
• kärsivällisyyttä,
• empatiaa,
• toisten arvostusta,
• toisten tarpeiden huomioimista,
• kulttuurirajat ylittävää erilaisuuden ymmärrystä,
• sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ymmärtämistä,
• keskittymistä,
• sitoutumista ja sinnikkyyttä,
• itseluottamusta,
• johtajuutta,
• elämänhallintaa,
• yhteistyö- ja viestintätaitoja,
• ryhmäytymistä, sekä
• yhteisöllisyyttä.

Konkreettisten kädentaitojen oppiminen on entistä tärkeämpää nykyään niin tietotekniikkapainotteisessa yhteiskunnassamme. Kynäkään ei enää pysy samalla tavalla lasten kädessä, kuin ennen ja käsinkirjoitustaito on katoamassa. Kädentaidot ovat suorassa yhteydessä moniin arkielämän taitoihin.

Marko Mäenpää, Ruskon Demarit