Ruskon demareilla oli sääntömääräinen kevätkokous viime sunnuntaiaamuna. Ihmisten kevätkiireet päätettiin katkaista pitämällä kokous kerrankin riittävän aikaisin ja aamuruokailun merkeissä. Käytäntö osoittautui menestykseksi, sillä maittavaan ruokailuun ja sen kera kepeään rupatteluun meni lähes tunti. Sääntömääräiset kokousasiat hoidettiin sitten alta pois varttitunnissa.
Brunssi-keskustelun ytimessä oli huoli kunnan tulevista palveluista. On hyvin tiedossa, että mikäli sote-malli toteutuu nykyisessä laajuudessaan, vie se kuntien palveluista 2/3 maakunnan päätettäväksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnalle jäisi päätettäväksi lähinnä kouluun ja varhaiskasvatukseen liittyvät toimet plus rakentaminen ja kaavoitus. Koska opetustoimi on lainsäädännöllä sangen säänneltyä, jäävät varsinkin pienten kuntien toimintavapaudet vähäisiksi.

Tuntuu siltä, että lopuistakin kunnallisista palveluista Ruskon oikeisto tuntuu olevan halukas irtautumaan. Turun Seutusanomien (TSS 29.3.) mukaan Ruskon nykyisen funktionaalisen johtamismallin sijasta olisi ilmeisesti siirryttävä organisaation operatiiviseen johtamismalliin.  Käsitehirviöillä tarkoitettaneen sitä, että tavoitteena on siirtyä kunnan omasta palvelutuotannosta ulkopuolisten palveluntuottajien johtamiseen. Tämä merkinnee selkosuomeksi sitä, että loputkin omat palvelut ulkoistetaan. Demarit toki ymmärtävät ajan hengen eli kaikkea ei kannata tai ole mahdollista kunnan itse tuottaa. Toisaalta kun kunta tuottaa omia palveluja mm. varhaiskasvatuksessa ja teknisessä toimessa, on siinä palveluntuottajalla myös inhimillinen ulottuvuutensa. On lukuisia esimerkkejä siitä, että omat lähipalvelujen tuottajat ovat paitsi ansiokkaita alansa asiantuntijoita, myös erinomaisia kunnan yhteisöllisyyttä lisääviä toimijoita. Kun kuntaan on saatu uusi hyvinvointijohtaja, hänen panostaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistäjänä odotetaankin suurella innolla.

Sote-mallista keskusteltaessa yleinen näkemys oli, että malli voisi demareiden puolesta hyvin tukehtua omaan pullaansa. Keskusteluissa esille nousi vaihtoehtona näkemys, jossa nykyinen keskussairaalajärjestelmä yhdistettynä nykyisestä laajempaan kuntien väliseen yhteistyöhön olisi toimiva ratkaisu. Muutama vuosi sitten Rusko pääsi Paras-hankkeen puitteissa ostamaan peruspalvelut Raisiolta, ja ainakin terveydenhuollossa malli on osoittautunut kustannustehokkaaksi. Ilolla voitiin myös todeta, että peruspalvelut saatiin yhteisen mallin puitteissa pidettyä hyvin omassa kunnassa. Miten on jatkossa sote-turbulenssin jatkuessa, ihmettelivät demarit brunssinsa siivittämänä.

Ismo Söderling