Ruskolaisten usko sote-uudistukseen vähäinen

Arkisto

Ruskon demarit suorittivat Ruskopäivillä perinteisen kuntakyselynsä. Tällä kertaa lomakkeen täytti 53 juhlille osallistujaa. Vaikka tulokset ovat vain suuntaa-antavia, ovat niissä kuitenkin löydettävissä selkeitä painotuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen (eli ns. sote-ratkaisuun) vastaajilla oli selkeä näkemys: vain yksi vastaaja liputti mahdollisen ratkaisun myötä palvelujen parantuvan, lähes kaksi kolmesta oli tiukasti eri mieltä. Ehkä tämä on yhteydessä myös siihen, että ruskolaiset tuntuvat vuosi vuodelta olevan tyytyväisempiä Raisiolta saamiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nyt näistä palveluista annettiin kouluarvosanaksi  8.1.

Ruskon talous on tällä hetkellä hyvässä nousukiidossa, ja kunnan veroprosenttiin (19.75) oltiin tyytyväisiä. Tiedusteltaessa kunnan omien palvelujen toimivuutta, oltiin hieman tyytyväisempiä koulupalveluihin (mielipiteiden keskiarvo 8.5) kuin esimerkiksi liikuntapalveluihin (8.3).  Mielenkiintoista on havaita, että Raision ostettavien sosiaali- ja terveyspalvelujenpalvelujen arvostus on jo sangen lähellä kunnan omien palvelujen arvosanaa.

Liikenne koetaan Ruskolla selkeästi ongelmallisena. Kymmenien kommenttien joukosta on summattavissa seuraavat näkemykset: Liikenteen määrä sekä siihen liittyvä melu ovat selvästi kasvaneet. Tämä korostuu erityisesti Vahdontiellä, jossa ajetaan edelleen liian nopeaa. Niinpä vastaajat esittivät kunnan pääväylälle  töyssyjä, valvontakameroita sekä alempia nopeuksia.  Linja-autoliikenteessä nähtiin myös petrattavaa: vuoroja on varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin liian harvassa, toisaalta liityntäliikennettä tarvittaisiin lisää jatkoyhteyksien varmistamiseksi. Muutamassa vastauksessa myös toivottiin, että bussien aikatauluissa huomioitaisiin paremmin lasten kouluajat. Vahdon kunnanosassa toivottiin erityisesti Lavamäentien kuntoon laittamista. Kaharintien vaarallisuus tuotiin jälleen esille useassakin vastauksessa, ja tien yhteyteen toivottiin  pyörätietä.

Takavuosina oman Alkon saamista esitettiin sangen yleisesti – nyt tämä toivomus oli vain yhdessä vastauksessa. Ehkä mahdollisuus ostaa entistä väkevämpiä juomia lähikaupoista on helpottanut tuskaa tässä suhteessa. Toisaalta muutama kaipaili edelleen uimahallia. Vesiasiat kiinnostivat muutenkin, sillä Ruskojoen kuihtuminen oli esillä uutena ympäristöhuolena. Tällä hetkellähän jokea ei oikeastaan enää ole Ruskon keskustan kohdalla, sillä vain pieni ojantapainen luikertelee pusikoituneessa joenuomassa.

Ruskolaisten itsenäisyysusko on ollut perinteisesti vahva, niin nytkin. Kahta vastaajaa lukuun ottamatta kaikki muut toivoivat, että kunta olisi itsenäinen vielä 10 vuoden kuluttua. Realismi tuli kuitenkin esille siinä, että neljännes kuitenkin oletti Ruskon menettävän itsenäisyytensä vuoteen 2028 mennessä. Aikaisemmissa kyselyissä on kysytty mahdollista  suuntaa kuntaliitokselle, jos pakkoliitto tulee kyseeseen. Suurella yksimielisyydellä silloin on esitetty liittymistä Raisioon.

5.9.2018
Ismo Söderling