Esitys työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten sekä ko. kustannusten hillitsemiseksi tehtyjen toimenpiteiden raportoinnista säännöllisesti Ruskon kunnanvaltuustolle/hallitukselle

Kunnat joutuvat maksamaan Kelalle työmarkkinatuen kuntaosuutta kaikista niistä työttömistä asiakkaista, joille Kela on maksanut työmarkkinatukea 500 päivää. Maksu peritään kunnilta takautuvasti 50%:n maksuosuudella työmarkkinatuen maksetusta määrästä, kun maksetut 500 päivää ylittyvät asiakkaiden osalta. Maksua ei peritä niiltä työmarkkinatuen maksupäiviltä, jolloin työtön on töissä vähintään 18 tuntia/viikko tai hän on työllistymistä edistävissä palveluissa. Maksua ei luonnollisesti peritä myöskään silloin, kun työtön on sairauslomalla tai kuntoutuksessa, josta maksetaan sv-päivärahaa tai kuntoutuspäivärahaa.

 

Työmarkkinatuen määrä on 32,46 euroa/päivä ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Näin ollen kuukaudessa työmarkkinatuen määrä ilman korotusosia on noin 698 euroa, josta kunnan osuus on noin 349 euroa/ asiakas/kk, mikäli asiakas on ns. työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla. Mikäli asiakas on osa-aikatyössä alle 18 tuntia/ viikko, vähentävät hänen palkkatulonsa työmarkkinatuen määrää.

 

Kunnille aiheutuu työmarkkinatuen kuntaosuudesta usein huomattavia menoja vuositasolla, suurimmille kunnille nämä menot ovat miljoonia euroja vuodessa. Kuntien kannattaa siis panostaa kuntalisälistalla olevien asiakkaiden aktivointiin mm. TE-hallinnon ja Kelan kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä sisäisessä yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien organisaatioiden kesken. Asiakkaiden tehokas ohjaaminen työllistämistä edistäviin palveluihin tai palkkatyöhön edistävät kunnille kertyvien säästöjen määrää ko. kunnan maksuosuudesta, puhumattakaan työttömien asiakkaiden ja heidän perheidensä hyvinvoinnin lisääntymistä. Kuntalisälistalla on usein myös henkilöitä, joiden ensisijainen toimeentulon muoto kuuluisi olla esim. sv-päiväraha, toimeentulotuki tai jopa eläke. Asiakkaiden läpikäynti ja heille tehtävät palvelutarvearviot nostavat esiin niitä asiakkaita, jotka olisivat ohjattavissa palveluiden kautta muiden etuuksien tai palkkatulon piiriin.

 

Kunnat voivat omien työllisyysmäärärahojensa puitteissa työllistää ko. asiakkaita palkkatuella, jolloin asiakkaille kertyy työssäoloehdon täyttymisen myötä oikeus työttömyyspäivärahaan, mutta optimaalista luonnollisesti on, että työttömälle aukeaisi mahdollisuus työllistyä pidempiaikaisesti avoimille työmarkkinoille. Kunnat voivat nykyään palkkatuella myös edelleen sijoittaa työttömiä avoimille työmarkkinoille yrityksiin, jolloin työllistämisellä saavutetaan mahdollisesti parempaa vaikuttavuutta ja jatkuvuutta kuin kunnan hallintokuntiin työllistämisellä.

 

Esitän, että työmarkkinatuen kuntaosuuden määrän kehittyminen ja sen piirissä olevien työttömien lukumäärä (kuin myös kuukausitasolla kuntalisälistalle tulevien uusien asiakkaiden valuma lukumääränä) käytäisiin säännöllisesti läpi Kunnanhallituksen/valtuuston kokouksissa omana raportointikohtanaan. Kh:lla/valtuustolla pitää olla käsitys ko. lukujen kehitysasteesta kuin myös siitä, millaisia toimenpiteitä aikuissosiaalityössä yhteistyössä muiden hallintokuntien ja TE-hallinnon kanssa tehdään, jotta Ruskon työmarkkinatuen kuntaosuutta voitaisiin hillitä ja työllisyyttä edistää.

Ruskolla 26.8.2013
Anneli Kiiski                                                                                                                                                 valtuutettu SDP-valtuustoryhmä

SDP-valtuustoryhmä