Ruskon työväenyhdistys 100 vuotta – näin se ehkä alkoi

Ruskon työväenyhdistys on perustettu vuonna 1906. Samaan aikaan perustettiin Varsinais-Suomessa kymmeniä työväenyhdistyksiä. Jotain on siis taustalla selittämässä tätä suurta yhteiskunnallista liikehdintää. Seuraavassa on lyhyt katsaus Ruskon työväenyhdistyksen historiaan ja taustalla vaikuttaneisiin tekijöihin.

Suomalainen työväenliike sai alkunsa 1800-luvulla, kun tehtaanomistajat ryhtyivät parantamaan työväen oloja. Tunnetuin uudistaja oli helsinkiläinen Viktor Julius von Wright, ja Suomessa puhuttiin wrightiläisyydestä. Teollistumisen myötä kuitenkin työväestön määrä alkoi lisääntyä, joten vähitellen työväki otti ohjat yhä tiukemmin omiin käsiinsä. Tässä yhteydessä kannatta painottaa, että huomattava osa maalaiskuntien työväenyhdistyksen jäsenistä oli maatyöläisiä, torppareita, itsellisiä ja mäkitupalaisia. Suomen maakysymyshän oli järjestämättä ja sen hoitaminen tuli osaksi työväenliikkeen tehtävää. Torpparit tekivät 11 tuntisia taksvärkkejä, ja ne tietysti olivat pois oman torpan hoidosta.

Vuonna 1899 venäläiset aloittivat Suomessa ensimmäisen sortokauden kenraalikuvernööri Bobrikovin johdolla. Venäjällä Tsaari Nikolai II koetti tiukentaa yksinvaltaansa, ja tämä heijastui myös Suomeen. Tuli tiukat kielilait, sotaväenotot ja lehdistösensuuri. Samaan aikaan Venäjä oli käymässä sotaa Japania vastaan. Sota päättyi Venäjälle onnettomasti vuonna 1905. Tsaarin valta sai hävityn sodan myötä kovan kolauksen, ja sitä käytettiin oitis hyväksi sekä Venäjällä että Suomessa.

Venäjällä alkoi suurlakko lokakuussa 1905 ja sen idea kopioitiin heti myös Suomeen. Koko maamme pysähtyi viikoksi loka-marraskuun vaihteessa samana vuonna. Suurlakossa olivat mukana työnantajat, nuorsuomalaiset ja työväestö. Työnantajat takasivat lakkolaisille puolet lakkopäivien palkasta. Lakko pysäytti tehtaat, liikenteen, opetuksen – koko Suomi oli yhdessä rintamassa. Lakolla oli myös selkeitä poliittisia tavoitteita. Suurlakon poliittisuus korostui nimenomaan Tampereella, jossa suuressa yleisökokouksessa esitettiin ns. Punainen julistus 1.11.1905 (nimensä julistus sai siitä, että se oli painettu punaiselle paperille). Julistuksessa vaadittiin yksiselitteisesti yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja yksikamarista eduskuntaa. Tsaarin oli suostuttava näihin vaatimuksiin heti suurlakon päättymisen jälkeen. Marraskuun manifestillaan Tsaari lupasikin uudistuksia ja perui venäläistämistoimia. Yhteiskunta oli siis nopeasti muuttunut ja siksi tuli tavallaan sosiaalinen tilaus poliittisille yhdistyksille. Niiden perustamisilla ennakoitiin luvattuja eduskuntavaaleja.

Paikallisyhdistysten perustamisinnon taustalla oli myös Forssan puoluekokous vuonna 1903. Silloin perustettiin varsin isänmaallisessa hengessä Suomen sosialidemokraattinen puolue. Puoluekokoukseen osallistui myös Pellervo-Seuran ja eräiden raittiusjärjestöjen edustajia. Noina vaikeina sortovuosina puhallettiin ainakin alkuvaiheessa yhteen hiileen. Pian kuitenkin muut ryhmät jäivät pois, sillä ne eivät hyväksyneet sosialismin aatetta. Forssan puoluekokouksessa asetettiin 11 tavoitetta, joista ensimmäinen liittyi yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen ’sukupuoleen katsomatta’.

Ruskon työväenyhdistyksen synnyn taustalla oli siis suuria valtakunnallisia ja kansainvälisiäkin muutosprosesseja:

-Ensinnäkin Forssan kokous vuonna 1903

-Toiseksi Suurlakko syksyllä 1905 ja

-Kolmanneksi tulehtuneet maanomistusolot, joiden hoito vähitellen tuli työväenliikkeen vastuulle.

Seuraavassa esitetään lyhyt kuvaelma siitä, millainen perustava kokous on voinut olla. Alkuperäiset pöytäkirjat ovat valitettavasti hävinneet. Muiden samaan aikaan perustettujen työväenyhdistysten asiakirjoista saa kuitenkin viitteitä siitä, miten ja miksi perustaminen tapahtui. Hyvänä tukena on ollut myös Väinö Linnan Pohjantähti-sarja, jonka ykkösosassa on elävästi kuvattu työväenaatteen tulo maalaisyhteisöön. Väinö Linna kuvaa erinomaisesti, kuinka räätäli Halme välittää kirjoista ja lehdistä saamaansa tietoa eteenpäin maaseudun vähäosaisille. Linnan kirjassa perustetaan työväenyhdistys Riento samaan aikaan kuin oma yhdistyksemme Ruskolle.

Seuraavassa kuvaelmassa ihmiset ja paikat ovat oikeita, mutta todelliset tapahtumat ovat tietysti siirtyneet historian hämärään. Meillä ei ole tietoa siitä, mikä oli tarkka perustamispäivä. Tammikuun 8 päivä on valittu siksi, että yhdistys heräsi uudestaan eloon viisi vuotta myöhemmin samaisena päivänä, eli tammikuun kahdeksantena.

Perustava kokous kutsuttiin pidettäväksi sorvari Johan Rannan kotona Hujalassa. Paikalla sijaitsee nykyinen Ruskon Hujalan Mäkipää.