Kunnanvaltuustossa (maanantai 12.12.2011) nousi esille kokoomuksen markkinoima kunnallinen kansaäänestys itsenäisyydestä. Ei voisi hölmömpään asiaan yhteisiä rahoja pukata.
Edellisessä pykälässä oli juuri hyväksytty kunnan strategia vuoteen 2025. Strategian ensimmäisessä virkkeessä todetaan, että pidetään Rusko itsenäisenä. Ja tätä mieltä oli koko valtuusto yksimielisesti.

Jotta kunnallinen kansanäänestys olisi otettu käsittelyyn, olisi se vaatinut kiireelliseksi julistamisen ja sitä kautta valtuuston yksimielisen kannatuksen. Demareiden Ismo Söderling ilmoitti, ettei ole kiireelliseksi julistamisen kannalla. Siihen lopahti ainakin toistaiseksi kokoomuksen kunnallisvaalikampanja. Miksi ei kunnallista kansanäänestystä? Siksi, että kaikille ruskolaisille ja kunnallisille päätöksentekijöille pitäisi olla itsestään selvää, että itsenäisyyden puolesta taistellaan viimeiseen toveriin. Onko kokoomuksella rivit tässä suhteessa hajallaan?

Muutama fakta demareiden näkemyksistä kunnallisesta  itsenäisyydestä:
-Vuonna 2007 demarit 100-vuotisjuhlissaan pitivät julkisen juhlakokouksen Hiidenvainion koululla. Siinä lyötiin lukkoon päätös satapäisen yleisön todistamana, jossa demarit sitoutuivat puolustamaan Ruskon itsenäisyyttä. Tuolloin oli juuri käynnistynyt PARAS-hanke, jossa pieniä kuntia ajettiin suurten kuntien kylkeen sosiaali- ja terveysasioissa. PARAS-hankkeen myötä Ruskon sos.- ja terveyspalvelut hoitaa nyt Raisio. Jo tuolloin oli nähtävissä, että jatkoa seuraa kuntien yhdistämisen muodossa. Tässä sitä nyt ollaan. Muilla ruskolaisilla puolueilla ei tietääksemme ole vastaavaa järjestöpäätöstä Ruskon itsenäisyyden säilyttämisestä.
-Demarit ovat joka vuosi Ruskopäivien maalaismarkkinoilla tehneet kuntakyselyn ruskolaiselle aikuisväestölle. Poikkeuksetta kuntien itsenäisyyden puolesta on ollut n. 90 % vastaajista. Tämä on vankka näyttö itsenäisyystahdosta. Kansanäänestys antaisi saman tuloksen.

Ruskon kokoomuksen esitys kansanäänestyksen pitämisestä tuli valtutetuille aika lailla ”puskista” – valmis esitys oli masinoitu lehdistölle, josta se luetettiin muille valtuutetuille. Ruskolla on yleensä isoissa asioissa osattu yhdessä sopia asioiden etenemisjärjestys. Näin hoidettiin Vahdon liittyminen Ruskoon. Missähän Vahto olisi tänä päivänä, jos homma olisi hoidettu julkisuuden kautta? Ilmeisesti konkurssissa ensin, ja sitten osana Turkua. Mitenkähän sitten ne lähipalvelut olisivat järjestyneet nykyisellä Ruskon pohjoisosalla?

Eli malttia, yhteistyötä  ja vähemmän vauhtisokeutta kunnalliseen toimintaan toivoo nimimerkki Ismo Söderling